Itkin äsken. Taino itkettää vieläkin.
Jos olet joskus katsonut FMA'n ekan animen, niin kuuntelepa tämä.
Kuuntele ihan loppuun asti. Nostalgista, eikös ? Etkös ole kuullut tämän joskus ennenkin ? Varsin kaunis sävellys vieläpä.

Kyllä, kyseessä on siis FMA OST. Yksi scene on sellainen, missä on onnellinen kylä, leikkiviä lapsia ja hymyileviä kasvoja iltapäivän auringon kuultamana. Mutta tuo ei kyllä ollut se pointti.. muistatko, kun katsoit ekan jakson FMA 'ta / jotain muuta yhtä nostalgista ? Alkaa itkettää. Kesäinen päivä, heräät aamulla katselemaan FMA 'ta (vuosi 2007). Olkaa onnellisia. Minä EN saanut kokea sitä. En saanut herätä kesäloman aamuna katsomaan FMA 'n ekoja jaksoja ja sen jälkeen lähteä vaikka uimaan tai muuten vaan ulos auringon paisteeseen. Minä tutustuin FMA 'han vasta viime kesänä. Yli puolet kaudesta (= melkein kaikki ihanan nostalgisia tunteita herättävät jaksot) olivat jo menneet. Saatoin puolen viikon päästä huomata : "Hupsis, se FMA -nauhotuskin pitäs kattoo.. ". Talvea myöten jaksot synkistyivät ja niin se innostus sarjan loppuessa jotenkin.. lopahti. Manga ei kiinnostanut ja tälleen (Brotherhoodiakin alkoin kattoo kesällä, ekojen jaksojen katsomisen muisteleminen on kyl aika <3, mutta eka FMA on kivempi). Ei vaan kiinnostanut. Talvesta ei jäänyt nostalgisia ajatuksia. Se oli vain arkea. Koulussa joka päivä ramppaamista.
Tuossa joku viikko sitten - noiden helteiden alkaessa - nousi päähän semmonen ajatus : "Fullmetal Alchemist ja Fruits Basket 4 evaah <33". Tykkään toki Galaxy Angelistakin ja tälleen, pystyn kuvittelemaan kesäloman aurinkoisen lauantain, jolloin katson Galaxy Angelin ekan kauden 6 jakson TV 'stä (DVD 'ltä) tai koneelta, jonka jälkeen lähden uimaan tai muuten vaan ulos auringon paisteeseen. SE on asia, johon minä yletyn. SE on asia, jonka minä saan ja pystyn kokemaan siinä, missä muutkin (huom. aloin siis seuraamaan GA 'ta helmikuussa, joten se "kesä" on vasta edessä.) FMA 'n kannalta ei käynyt näin. En ole vieläkään nähnyt niitä ekoja jaksoja. Olkaa iloisia, kun näitte ne jaksot silloin, terkutkin tännepäin ois ihan kivat :)

Itkin siis, koska muistelin viime kesää. Olen miekin pohjiltani herkkä + itken oikeasti todella helposti. Tähän muisteluun siis ei kuulunut pelkkä FMA, vaan myös Furuba. Katsoin levyn tai kaksi kesälomalla, iltapäivällä, jonka jälkeen menin ulos. Olen iloinen, että sain kokea sen ihanuuden. Olkaa tekin. Oli asia ihan mikä vaan mukava. Kuulostaa nimittäin todella tyhmältä, koska minä puhun tässä ANIMESTA. Tosin anime on osa elämääni ja se palauttaa muistoja mieleen. Samoin tämän blogin vanhojen kirjoitusten lukeminen. Olin minäkin silloin hupsu. Listasin tänne laulujen sanoja. Mitä ihmettä ?

Kiitos, kun / jos jaksoit lukea asiani. Tervetuloa kurkistamaan todellisiin ajatuksiini. Ne leijailevat kokoajan menneisyydessä. Tiedän koko ajan luovani itselleni lisää nostalgista ajattelemista myöhemmäksi, mutta kaikki tuntuu niin kurjalta nykyhetkessä. En vaan osaa elää siellä. Jatkakaamme myöhemmin tavalliseen rentoon tahtiini. Kiitoksia~

(lopetin viestin kirjoittamisen kello 20:39)